Sittenkin ihana toukokuu

Aamulla arvelin tästä tulevan tavallisen päivän. Kevätlämpöisen ja mieluisan, ei kai siinä sen kummempaa.

Kyllä kukot taisivat jotain tietää jo aamulla.

Tähän aikaan aurinko on jo varhain ylhäällä, päivän pituus on nyt lähes 22 tuntia. Yöllä mittari oli käväissyt nollassa ja aamuauringon lämpö tuntuu aivan erityiseltä. Ihan koko porukan mielestä.

Tammat aamutorkuilla heinien päällä

Paistaa se aurinko mutaläjäänkin.
Ruunat saman tarhan toisessa päässä.

Voiko muisti herättää aistit?

Lisassa, emänsä ainoassa, jotain niin tuttua. 

Kun samassa pihapiirissä asutaan, tulee kuljettua paljon hevosten keskellä. Aina sitä jonnekin tai jollekin on jotain asiaa. Joskus niitä katsoo enemmän ja joskus vain näkee enemmän vaikkei katsoisikaan.

Kullanväri kuultaa talvikarvan alta, pilkku ei lähde pesemälläkään

Nyt on mentävä oikeasti lähelle, pyyhittävä hanskalla karvaa. Totta se on, tästä harmaankeltaisesta näyttää kuoriutuvan auringossa kultautuva ja hehkuva kaunotar. Tänä keväänä se saa pilkut, niitä on näköjään enemmänkin. Emällä ne olivat näkyvissä jo varsana, tällä niiden synty kesti neljä vuotta.

Aurinko lämmittää ja häikäisee, siihen ei voi katsoa, silmät kostuvat.

Ainakin muistot herättävät liikkumaan!

Hei nyt se ainoa, joka ei ollut nukkumassa, hei hevonen -  nyt lähdetään sauvakävelylle!  Ilman sauvoja tosin.

Varjossa vielä lunta, harakka rähisee meille ryteiköstä

Kevään jäljillä, kesän korvilla

Tauolla seisotaan joskus ihan vierekkäin

Usein katsotaan, kuunnellaan

Tästä tuli hyvä päivä, kiitos

Metsässä on kaikki kuten ennenkin. Ja täällä voi hoilata Metsämiehen laulua ihan täysillä - maailma unholaan jääköön.

Nyt jo kotiin kuunnellen

Kotona Lisa tutkii metsän jäljet

Tarkasti ja pitkään

Tämä on se maailma, johon ihmisellä ei ole asiaa ja hyvä niin. Hevonen tietää mitä hevosen kuuluu tietää. 

Sinne vain, omien joukkoon

Tästä päivästä jäi taas paljon vahvoja muistijälkiä, kaikilla aisteilla muisteteltaviksi.

Ja parasta meissä: yhteinen varjo

Hyvää horsemanshippiä

Ed Dabney tulee uudelleen Luostolle syyskuussa - katso tarkemmin "Kurssit, tapahtumat 2012" -välilehdeltä.

Kuva:  Pekka Hänninen

Heippa talvi!

Miten voi jättää jäähyväiset jollekin, joka ei oikeasti aio lähteä minnekään?
Miten huokaista "oi ihana toukokuu" (Darling buds of May) kun ympärillä on vain valkoista?

Ratsastuskenttä kotona 7.5.2012

Karjakentiltä kotiin, korpikuusikkoon

Reissussa on hyvä olla ja hyvä on matkata kotiinpäin. Matkalta saa paljon mukaansa, reissurepussa on painavaa tavaraa. Pitää purkaa hitaasti, samassa tahdissa kevään tulon kanssa!

Junassa oli aikaa miettiä ja muistella...

Varpaat paljaalla maalla

Siellä lehmillä ja hevosilla on kohta kesä

Toukokuun tuuli ja taivas

Pitkällä matkalla 

Miten pieni Suomi voi tuntua näin pitkältä, miten se voikin näyttää erilaiset kasvot saman päivän aamuna ja iltana. En kuitenkaan ollut ainoa hämmästynyt. Valkeat joutsenetkin olivat jääneet pelloille lepäämään, sinne kauemmaksi, etelämmäksi.

Sama taivas täällä antaa lunta ja lämpöä, saman vuorokauden aikana.

Kotona 7.5.2012

Lempeästi, aavistellen

Illalla aurinko on vielä korkealla kun lähdemme metsään. Nyt heitetään hyvästit vaikka väkisin!

Taas mennään!

Nuo arktisen alueen varhaiset muuttajat, pulmuset,  ovat tuoneet liikettä aamuihin jo muutaman viikon ajan. Parvi pyrähtää, leijuu, soljuu, pysähtyy hetkeksi - vain lehahtaakseen saman tien uudelleen sinistä taivasta kohden. Ne todella ovat ilo silmille ja mielelle.

Hevosten tarhoista ne löytävät heinänsiemeniä ja viljanjyviä. Tämä on niille hyvä tankkauspaikka ennen puuttomille tunturiylängöille muuttoa, joka tapahtunee aivan lähipäivinä.

Muutakin liikettä ilmassa

Pihapiirissä riittää muutenkin ilosteltavaa, näitä kavereita katsellessa tulee hyräiltyä monenlaisia lauluja. 

Hei hei musta tuntuu
että mä meen.... 

Ei kukaan ole pyytänyt lähtemään,
silti tuskin paikoilleni jään.

Älä kysy mikä saa mut lähtemään.
En sitä tiedä
kovin hyvin aina
itsekään.

Kuvatekstit: J.Karjalainen, Mä meen

Maaliskuussa kaikki on mahdollista

Aamuaurinko saavuttaa keittiön ikkunan

Yhtenä aamuna se on jälleen totta. On valoisaa vaikka heräisi mihin aikaan tahansa. Aamuissa on aivan uudenlaista pehmeyttä ja valo leikkii pihan eri puolilla. Siirtyminen uuteen vuodenaikaan tapahtuu varovasti venytellen, nautiskellen.

Lisää hitaita aamuja
Tällaisena aamuna minä annan itselleni aikaa. Tallit on tehty, aamiainen on tulollaan, puhelimet on jätetty sisälle, kello on tiukasti hihan alla, tekemättömät työt jossain käsittämättömän kaukana. Tällaisia aamuja ihminen voi itselleen antaa.

Aamuaurinko kultaa ja lämmittää

Itse kenenkin ilo, oma onni kullekin 
Arkiset asiat uudessa valossa nostavat hymyn huulille ja silmät siristyvät valosta ja ilosta. Onneksi kevät aina tulee, kerta toisensa jälkeen!

Mainosolennot livenä

Vanha mainos nuorten silmin

Katsotaan läheltä, nähdään kauas

Mitäpä tässä, kotona ollaan 12.3.2012

Lajien välisestä ystävyydestä

Kaikki eläimet syntyvät tasavertaisin oikeuksin elämään ja olemassaoloon. Kaikki eläimet ansaitsevat ihmiseltä arvonantoa ja elämää kunnioittavaa kohtelua.

Elsa ja Vissitär 16.5.2008

Perinteisesti ihmisen läheisyydessä elävien eläinlajien yksilöillä on oikeus syntyä ja kehittyä oman lajinsa elämänrytmin mukaan.

Martti ja Hiiri 5.5.2008

Ihmisen velvollisuus on käyttää hyväkseen tietojaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kaikille eläimille kuuluu oikeus ihmisen huomion, hoivan ja suojelun saamiseen.

Ellu, Lisa, Doris 29.5.2008

(edellä olevat tekstit: Universal Declaration of Animal Rights, 1978).

Perheemme elämään hevoset ovat kuuluneet yli kolmen vuosikymmenen ajan. Ne ovat asuneet kanssamme samassa taloudessa, samassa pihapiirissä. Pihapiirit ovat vaihtuneet, mutta hevosia on niistä pois lähtenyt vain elämän päättyessä. Jokin pitää meillä yllä tätä lajien välistä yhteisöllisyyttä.

Kiihdytään ja viihdytään
Sylvi Kekkonen kirjoitti aikanaan, että "vain ne, jotka kiihtyvät samoista syistä, pystyvät ymmärtämään toisiaan".

Elsa ja Lisa. Tässä viihdytään.

Lisa, Pete ja Elsa. Tässä kiihdytään.

Ja aforismi tuntuu pitävän paikkansa.
Ilman tätä toista, kanssamme asuvaa lajia, emme olisi koskaan kohdanneet niitä ihmisiä, joiden kanssa jakaa niitä meille niin tärkeitä asioita. Ilman tätä toista lajia emme ehkä olisi löytäneet omaa laumaamme.

Yhdessä kokemiseen kuuluu viihtyminen ja kiihtyminen, ilo ja suru, oppiminen ja tiedon jakaminen, elämän alku ja loppu, syntyminen ja kuolema.

Vaihtuvat vuodet

Viimeisten kahden ja puolen vuoden sisällä olemme hyvästelleet seitsemän hevosystäväämme. Neljän lähtöön vaikuttivat omat päätöksemme hevosten elämän ehtoopuolella. Kolme on lähtenyt yllättäen, odottamatta. Kaikissa kipu sivaltaa koko ihmisen läpi, suru satuttaa.  Surevan ihmisen fysiikka ja psyyke asettuvat puolustustilaan.

Ehkä sitten jonain päivänä hengittäminen olisi helpompaa. Sinä päivänä aamulla herätessä ajatukset olisivat ohikiitävän hetken ajan kevyempiä.
Silloin yöllinen uni muuttuisi lämpimäksi muistoksi.
Silloin lumen alla olisi lämmin kesä, hiuksissa kevyt kesäinen tuuli.

Pakkaspäiviä, tunnelmia kuvissa

On vain kaksi tapaa elää elämää.

Ensimmäinen on kuin mikään ei olisi ihmeellistä.

Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä.

Albert Einstein

Ukko-Luoston kuuset 7.2.2012

Kuvat on otettu Luostolan hevostilalla, 8.2.2012. Kuvissa ovat sisarukset "ruskea ruuna Martti" (Pretty Smart Mickey) ja "pikku blondi Lissu" (Playin Chic Lisa). Pakkasta oli - 25 - 30 ° C.